torstai 31. maaliskuuta 2011

naurattaa

Eilen Liina päätti viettää ihanan ja rentouttavan illan. 
Kuuden aikoihin menin uimahalliin ja seittemältä poistuin, iloisena ja nälkäisenä (+pissahätä)

Siitä sitten Antoinen kahvilaan venaamaan yhteistä illallista. Paikan päällä kuitenkin totean ettei miestä näy missään. Viestin ja parin soittoyrityksen jälkeen, saan vastauksen :"I'll call you back"

Tunnin päästä seison vesisateessa nälkäsenä, kärttysenä ja jäätävä pissahätä pisteenä i:n päällä. 



Juoksen autolle ja ajan kotiin. Illalliseksi nautin yhden banaanin ja Antoine ei oo vieläkään soittanu. 

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Délice citron

Sitruuna-juustokakku Ranskalaiseen tapaan.


1. Käännä ohje sanakirjan avulla ja koita saada jotain selville.



2. Koska mun perhe ei syö mitään lehmän maidosta valmistettua, tyhjennä monta omitusita vuohenjuusto purkkia...


3... ja tee herkullinen mössö


4. mene terassille ja poimi kaksi sitruunaa.


5. add the lemons.




6.taddaa


keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Sitten ku musta tulee iso...

Ens vuonna mä haluan asua Helsingissä. Se on nyt vaan sellanen juttu, jota oon halunnu aina tehdä. Helsingissä on aina uutta löydettävää; kahviloita, baareja, näyttelyitä, kauppoja ja ihmisiä. Naantali/Turku on koettu, nähty, muisto ja se turvallinen koti. 


Jos ei Helsingin koulut tärppää, muutan johonki hassuun pieneen kaupunkiin (Lahti, Joensuu, Haapavesi, Tampere) opiskelemaan teatteria, vaan vuodeks. Ja keväällä taas haut Helsinkiin.


Sitten jonain päivänä se Helsinkikin on koettu. Ja taas toisen ihanan paikan voi jättää taakseen lämpimänä muistona, jonne voi aina välillä palata käymään, mutta suuntana on jotain uutta. 
Se seuraava uusi, on mahdollisesti ulkomailla. Iso-Britannia, Ranska, USA... 


    

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Red is back..?



Bordeaux.

Välillä kaikki vaan sujuu täydellisesti.


Olin viikonlopun Bordeuxissa. 
Tää tarina olis muuten aivan liian pitkä, jos kertoisin sen pikkutarkasti, mutta tässä suurpiirteisesti:


  Lähdin lauantaina junalla Bordeuxiin. Iidan piti ottaa sama juna ja tulla puolesta välistä mukaan, mut myöhästy. Sen sijasta mun eteen istu mukavan näkönen tyttö ja kauan mietin pitäiskö jutella. Mä vihaan sitä kun aivoihin tulee ääni, joka sanoo; "älä, eihän niin voi tehdä". 
Tapoin sen äänen ja avasin suuni.


Linda on Itävaltalainen ja myös Au Pairina tällä seudulla. Se haluaa isona graaffiseks suunnittelijaks, soittaa kitaraa ja on aivan loistava tyyppi.Se oli tullu tapaamaan Bordeuxiin sen kaveria, mutta sillä oli aikaa ennen tapaamista, joten päätettiin mennä oluelle.


Iida myöhästy toisestakin junasta, joten mentiin toiselle oluelle.


Siitä sit lähti legendaarinen biletys-ilta. Käytiin n. kuudessa baarissa, tavattiin paljon ihmisiä, pelattiin pelejä, annettiin randomeille ihmisille (about viidellekymmenelle) High fiveja,laulettiin kaduilla, mentiin uusien hig five-tuttavien kanssa uuteen paikkaa ja melkein täys baari yritettiin hiljentää, jotta mä olisin voinu laulaa. Lauloin, mutta ei sitä paikkaa ihan hiljaseks saanu. 
Se oli legen.. wate for it... DARY!!!


Linda ei koskaan menny tapaamaan kaveria, vaan oli koko yön ja seuraavan päivän meidän kanssa. 


Sunnuntaina istuttiin puistossa syömässä kroissantteja, soitettiin kitaraa, tavattiin Iidan veli Antoine ja juostiin junaan.





perjantai 18. maaliskuuta 2011

Miks ei se jo tule?!?


N. kaksi vuotta sitten Liinalla oli 28 hammasta. Liina meni hammaslääkärien hoivaan ja jäljelle jäi vain 27 hammasta.

Ensin päätettiin odottaa. Kyllä se tulee.

Sitten laitettiin hammasrautoihin kiinnitettävä kumilenkki, jonka tarkoituksen oli vetää maailmaa pelästynyt yksilö auringon valoon.
Ei vieläkään.

Sitten hammasrautoja ei enää tarvittu, mutta pidettiin kuitenkin. Lisäksi hieman ikenestä pilkistävään kaveriin laitettiin metallinen nuppi, samoin tämän alapuolella oleskelevaan tuttavaan. Tarkoituksena oli laittaa kumilenkki näiden kahden nupin välille päivittäin, kunnes yhteisvoimilla tyhmä hammas luovuttaisi. 
Eipä ole luovuttanu. 

Suomeen palattuaan Liina menee taas valkotakkisten luokse, jännää nähdä mitä seuraavaksi keksitään. 

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Säästän kaikess





Nyt aloin säätökuurille, päämääränä kaks tavotetta. 


1. Säästän rahaa Amsterdamiin huhtikuun alkuun. 


2. Säästää ruuassa ihan hitusen, jotta mahdun shortseihini. Mulla oli ne päällä sillon ku tulin tänne, joten on ihan kohtuullista, että ne mahtuu päälle kun lähden täältä.

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Halvat huvit.

Viime viikolla ostin ihananihanan hameen. Tästä tekee erityistä se, etten oo ostanu täällä kuin hitusen vaatteita. Se on musta, hulmuava ja ihanan pitkä. 


Lauantaina Iida tuli kylään. Agenin esittelyssä kesti huimat 2h.
Päivän ilonkilajasut ja naurut tulivat kolmesta kasetista, jotka ostin mun autoon. Siinä ei toimi radio ja mittareiden syövereistä löysin vanhan kasettisoittimen, siitä vasta riemu syntyi. Ilostumisen jälkeen, päätettiin mennä mun kämppään katsomaan kasari zombi-leffoja ja syömään nachoja.


Sunnuntaina mentiin vierailemaan Toulousessa. Ostettiin leipä/tortillat ja taaperrettiin kitaroidemme kanssa joen rantaan jammailemaan. Saatiin paljon uusia kavereita ja saatiin melkeen kaikki ympäriltä laulamaan "Hallelujah" meidän kanssa. Aurinkokin paisto. Ihana päivä. Illalla ajoin musiikin kera kotiin ja olin hirmu onnellinen siitä, että olin Ranskassa. 

perjantai 11. maaliskuuta 2011

wow. cool.



Eilen oli perus päivä; syötiin aamupalaa, leikin lasten kanssa, päivällinen, aurinkoa, ajettiin lentokentälle ja kaareltiin Ranskan maaseudun yllä.



.








(tältä näytin alusta loppuun)









sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

London my ass 2.

Tämä on jonkilainen jatkokertomus, ensimmäisen kappaleen voit lukea täältä:
http://mommolle.blogspot.com/2010/11/paris-my-ass.html


Olipa kerran pieni Liina. Hän istui yksin kotona, rasvaiset hiukset päätä koristaen. Kun suihkuun raahautuminen tuntui liian raskaalta, kun kukat ikkunalaudalla olivat juuri puhjenneet kukkaan, kun ulkona oli +16 astetta lämmintä ja hän muisti että ainiin tänäänhän mulla on vapaapäivä landella, tyhyyden keskellä, niin ajatus kavereista Lontoossa piristi hänen mieltään.

Tämä Liina koitti pitää awesome viikonlopun karistaakseen masennuksen rippeet hartioiltaan. 
Muuten meni ihan lepposasti, mutta vkl alko takareiden pahalla revähtämisellä.














keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

MAALISKUU?!?

Tänään katsoin kalenteria. 
Tulin Syyskyyn 25. päivä.
Mitä se nyt tekeekään.....

yks, kaks, kolme, Neljä, VIISI KUUKAUTTA ja risat. 

Ja jäljellä kaks kuukautta ja risat.
Aika kuluu kuin whuuum.
Jo 10 toukokuuta, tämä entistä blondimpi ja varmasti yllättävän ruskettunut (tai palanut) Liina seisoo Helsinki-Vantaalla jännittäen teakin hakuja.

Mutta,
mitä kaikkea on tän viiden kuukauden aikana ehtinyt tapahtua...?

Matkustin äidin kanssa 15 upeeta päivää euroopan halki tapaamaan uutta perhettä.
Kävin siis Saksassa, Hollannissa ja Belgiassa.
Matkustin Ullan luo Espanjaan viikoksi (käytiin siellä samalla Englannissakin yhtenä päivänä). Ja vietin yhteensä lähemmäs 50h bussissa.
Tein fabulous matkan Pariisiin Emman ja Pietarin kanssa. 
Koin uskomattoman lentokenttä episodin matkalla kotiin....
Kotoa Ranskaa..
Oli pyreneillä laskettelemassa.
Kävi iidan luona Douarnenezissa.
Oon asunu hieman omituisessa, mutta pohjimmiltaan ihanassa perheessä, leikkien todella kivojen lasten kanssa. 
Saanu n. 5 kaveria. (+risat)
Ja tietysti,
je parle France.

Vaikka täällä tunteet menee jojona lapsenpotku-masennuksesta nauruun, on tä ollu todella upeet viis kuukautta. 
Ja seuraavat kaks tulee varmaanki olemaan yhtä upeet.